perjantai 6. huhtikuuta 2018

Mitä kuuluu?

levitunturi lapissa laskettelu, siskokset
 
Mitä kuuluu, kumma kysymys. En oikein ole ikinä pitänyt siitä. Tuntuu aina että pitää keksimällä keksiä jotakin tai valehella. Ei kai kukaan sinänsä halua oikeasti kuulla jos ei nyt sitten kuulukaan niin hyvään. Pitäisi myös osata yhtäkkiä vauhdista tiivistää koko elämä yhteen lauseeseen, siinähän hämmentyy ja sitten ei osaa vastata mitään.

Tämä talvi on mennyt vähän väsyneenä ja tuntuu että ollut koko ajan vähän jotakin mikä vie energiaa kaikelta muulta. Pitkästä aikaa nyt tuntuu että on taas hereillä, että pään sisällä ei ole semmoista utupilveä kaiken pehmusteena. On ollut paljon uutta ja hienoa, upeita hetkiä ja mahtavaa seuraa, mutta kaikki se ja päälle vähän huonoa on vienyt kaiken huomion. Nyt kun alkaa taas tuntua että jostakin on päivään lisätty tunteja, on alkanut taas harrastamaan niitä kaikkia omia juttuja. Niin kuin vaikkapa tätä kirjoittamista, tai pyöräilyä (woopwoop uusi oma upea pyörä tuli postissa joku aika sitten!) ja valokuvausta, ihan vain omaksi iloksi.

levi loma, töiden ohessa laskettelu ja valokuvaus
reindeers at lapland
Sisko Paula kävi minun luona viikon kylässä ja tehtiin kaikkea mitä turistit tekee. Käytiin kattelemassa poroja, laskemassa sekä täällä Levillä että kumma kyllä kummallekin suht tuntemattomalla Ylläksellä, syötiin mitä teki mieli ja ihan vain vatuloitiin. Tuli todella tarpeeseen viettää viikko noin, niin kuin lomaillen. Keräten virtaa ja nauttien kaikesta, sitä edeltävän pitkän flunssastelun jälkeen.
poroja lapissa

Onneksi on myös ystävä joka pyytää kertomaan yhden asian mikä on hyvin just nyt. Se ehkä ärsyttää siinä hetkessä ja ei sitä silloin tunnu löytävän niitä juttuja, mutta sitä jää miettimään ja lopulta sitten alkaa pikkuhiljaa tulemaan mieleen monta hyvää asiaa. Kunnes huomaakin että se asia mikä tuntui olevan huonosti uppoaakin kaiken sen hyvän alle ja jaksaa taas hymyillä paremmin. Muistakaa kysyä toisiltanne vaikka mikä on nyt parasta, minusta se on jotenkin kivempi kysymys kun mitä kuuluu.



lauantai 30. syyskuuta 2017

Alamäkipyöräily

levi tunturi bike park, dh biking, pyöräily

Oi ah miten ihana tunne onkaan löytää uusi harrastus, josta huomaa pitävänsä niin ettei malttaisi pysyä erossa. Sellainen harrastus mikä joka kerta lähtiessä kutkuttaa ja hiukan jopa jännittää. Jos alamäkipyöräily on sinulle tuntematonta aluetta, on se lyhkäisyydessä laji jossa mennään pyörä mukana hissillä mäen päälle ja tullaan pyöräillen alas.
alamäkipyöräily, levi tunturissa bike park, harrastus

Olen käynyt alamäkipyöräilemässä ensimmäisen kerran joskus vuosia sitten. Silloin ensimmäisen mäen lopuksi ilmoitin etten enää koskaan ikinä aio lähteä uudestaan. Niin se mieli muuttuu, toki tästä propsit Mikolle joka kärsivällisesti kuunteli kiukkupelkokohtaukset ja vastasi tyhmimpiinkin kysymyksiin rauhallisesti ja kaiken perustellen. Ilman tuommoista luksus opastusta en olisi varmasti ihastunut näin palavasti.

Ensimmäistä kertaa mitä muistan harmittaa että talvi on tulossa, olisin mielelläni vielä jatkanut pyöräilykautta. No onneksi tässä nyt vielä on melkein kuukausi aikaa. Onpa mitä odottaa ensikesältä!

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Syksyisiä kelejä

sade säällä metsässä seikkailulla, punainen sateenvarjo ja keltainen sadetakki, Fia Hollmén

Nyt alkaa huomaamaan pikkuhiljaa että syksy on saapunut tunturiin. Luonto on vähä vähältä alkanut muuttamaan värejään ja välillä sataa, välillä paistaa. Oi kumpa vain olisikin aikaa kaikessa rauhassa seikkailla ja tutkia muuttuvaa luontoa. Mutta töitäkin on tehtävä, onneksi sentään meille on rakennettu uusi seikkailupuisto ja pääsemme sen koulutukseen pihalle pian. Pääsimme jo kokeilemaan puistoa, siitä tulee loistava! Paljon hurjaa siis luvassa täällä Sirkan suunnilla. Kunhan kaikki on valmista, voisin yrittää jonkunlaisen pienen koosteen koota sieltä.

Keltainen sadetakki, järvimaisema suomessa, finishnature, Fia Hollmén

Joku syysretki tässä kuitenkin voisi olla seuraavilla vapailla vuorossa. Revontulia olen onneksi päässyt jo ihailemaan muutamaan otteeseen. Syysretkien päätteeksi onkin nyt ihana käydä saunassa ja käpertyä takkatulen loimuun sohvalle tekemään ristikoita!

Sadekelin seikkailu lammella, punainen sateenvarjo, lumpeenkukkia, Fia Hollmén

Punainen sateenvarjo, keltainen sadetakki, metsässä, kuvaaja Fia Hollmén

Vesilätäkköön hyppimininen, punaiset kumisaappaat, vesi, sisäinen lapsi, kuvaaja Fia Hollmén

Kuvat ovat viime kesältä ja taitavan Fia Hollmén käsialaa.