Ollut kauhea kiire. Tuntunut ettei ehdi yhtään mitään. Väsyttää ja se pieni rako kun vapaata on menee nukkuessa. Taitaa kertoa siitä että sesongin ensimmäiset kunnon päivät on täällä. Sentään joulusta ehdin nauttia hetken kiireettömänä. Pienellä kaveriporukalla tehtiin loistava ratkaisu ja mentiin tekemään jouluruuat huipunkodalle. Siellä sai rauhoittua ja nauttia tulen lämmöstä ruokien hitaasti valmistuessa. Kaikki töissä ollut kiire ja joka puollella vallitseva ruuhka unohtui kyllä tyystin.
Löydettiin yksi yhteinen vapaapäivä ihanan Fian kanssa ja päätettiin lähteä ruuhkaa pakoon kätkätunturille. Otettiin lumikengät, kamerat sekä Löppös-koira mukaan ja mentiin nauttimaan luonnosta.
Kuinka rentouttavaa oli katsella noita mahtavia maisemia ja kuunnella hiljaisuutta. Kuului vain välillä kaukaista moottorikelkan pärinää ja lumen narskumista kenkien alla. Meille sattui aivan uskomattoman kaunis päivä, taivas vaihtoi väriään eri pastellinsävystä toiseen.
Tässä olisi muutama ihanan taitavan Fia Hollménin ottama kuva. Fian kuvia voi ihailla lisää esimerkiksi instagramissa nimimerkillä fiufau.
Joskus on hyvä katsella asuinpaikkaansa turistin näkökulmasta. Vaikka tällaisessa turistirysässä asustelenkin, aika harvoin tulee oikeastaan tehtyä mitään turisteille suunnattua ohjelmaa. Nyt kuitenkin päätettiin lähteä husky koiria katselemaan. Suuntasimme siis Levin huskypuistoon. Puistossa voi opastetusti nähdä huskyja, poron, kettuja, naalin, elokuvaeläimiä ja koiranpentuja. Vaikka kaikki puiston eläimet valloittavia olivatkin, eniten taisi silti saada huomiota meiltä pienet huskynpennut. Kuinka suloisia!
Teki todella hyvää irtautua arjesta hetkeksi ja olla vapaapäivänä kuin lomalla. Täällä olisi niin paljon kaikkea nähtävää ja koettavaa. Täytyy ottaa tavoitteeksi tehdä jotakin uutta joka kuukausi. Levin huskypuistosta voi myös varata huskyvaljakkoajelun, ehkä kokeilen sitä seuraavaksi.
Niin kuin aikaisemmin kerroin Ikävä postauksessa, asuu kummityttöni harmittavan kaukana. Niinpä onkin mukava välillä muistaa tätä ihanaa tyttöstä kirjeellä. Kukapa nyt ei pitäisi postin mukana tulevasta yllätyksestä? Koska tyttö ei vielä itse lue, olen mukaan laittanut myös jonkun pienen yllätyksen kuten vaikka tarroja. Vanhemmat voivat sitten lukea kirjeen ääneen.
Kirjepaperia meinaa vain olla hiukan vaikea löytää enää mistään. Jos jollain tulee mieleen vinkkejä mistä sitä voisi metsästää, kertokaa toki! Muutaman prinsessa aiheisen paperin olen onnistunut sentään löytämään.
Kirjeiden lisäksi kivojen korttien lähettäminenkin on mukava tapa muistaa silloin tällöin. Fyysinen kortti on ainakin itselle enemmän tunteita herättävä kun puhelimen näytölle ilmestyvä kuva.
En halua pitää yhteyttä ainoastaan merkkipäivinä tai erikoispäivinä. Mieluummin olen kummi, joka on tavoitettavissa ja läsnä vuoden jokaisena päivänä. Vaikkei se fyysisesti ainakaan juuri nyt onnistu, niin sentään muitakin keinoja on.
Arg!
Päivä jolloin ei vain suju. Pienet jutut, ne kaikkein raivostuttavimmat. Mikään tavara ei pysy käsissä, mikään ei solju niin kuin suunnittelin, koko ajan on joku hukassa ja hermot kireällä. Töistä myöhästyy koska avaimet oli väärällä reunalla pöytää ja lähtiessä huomaa paidan olevan väärinpäin päällä.
Näitä päiviä on aina välillä. Yleensä kaikki alkaa heti aamusta, jo kahvia kuppiin kaataessa loiskuu. Ennen töihin lähtöä täytyy vaihtaa vaatteet, koska kahviläikkäisessä paidassa ei voi lähteä. Ehtii monesti päivän aikana miettimään, miksei vain jäänyt päiväksi sänkyyn. Tosin vaikka jäisi, tapahtuisi luultavasti silti. Niin kuin silloin kerran kun kaadoin kahvini korvaan ja siitä sängylle. Aina ei edes peiton alla ole turvassa sähläykseltä.
Hyvää näissä päivissä on se, kuinka ihanaa päivän päätteeksi on päästä peiton alle ja painaa pää tyynyyn. Toisaalta epäonnisten päivien jälkeen muistaa taas kuinka helppoa elämä parhaimmillaan on. Sitä osaa taas arvostaa seuraavana päivänä miten kahvi kaatuu sujuvasti kuppiin ja tavarat pysyy siellä missä pitääkin.
Eipähän pääse kangistumaan rutiineihin, kun välillä joku niitä keinuttaa. Kaikilla on joskus huonoja päiviä. Ja hyvä että onkin. Muistaa sitten hyvinä päivinä olla vielä entistäkin onnellisempi niistä hyvistä.
