Vaikka syksy onkin jo pitkällä, minulle on vasta nyt lähipäivinä tullut syksyinen olo. Ehkä minut herätti tähän syksyyn alkaneet yöpakkaset. Puut ovat jotenkin huomaamattani tiputtaneet jo lehtensä ja maa on aamuisin kuurassa.
Olen vasta nyt polttanut ensimmäiset kynttilät sekä kuumentanut takkaa. Myös tee-hetket ovat palanneet lämmittämään iltoja. Kaivoin juuri vaatekaapin perukoilta villapaidat makuuhuoneen rekille roikkumaan nahkatakkien seuraksi.
Nyt on vielä hetki aikaa nauttia ihanista värikkäistä auringonlaskuista, ennen kaamoksen alkua. Auringonlaskuja käyn monesti ihailemassa tunturin päällä. Levin päälle kun pääsee lähes huipulle asti autolla. Tästä kotoani siihen ajaa noin kymmenessä minuutissa. Huipulta näkee kauas ja näky on aivan uskomaton.
Tänään aion laittaa villasukat jalkaan ja tuijotella palavia kynttilöitä viltin alta.
Pohjosessa syksy kyllä hujahtaa ohi.. Se kaunein hetki, kun lehdet kellertää ja maa on punaisena kestää aivan liian vähän aikaa vain. Pitää olla hereillä ja odottaa niitä hetkiä niin sillon parhaiten pystyy siitä nauttimaan. Mutta onneksi villasukka -hetkiä teekuppi kädessä voi viettää pitkin syksyä ja talvea, joten sitä mahdollisuutta on vaikea ohittaa. :)
VastaaPoistaAivan totta! Onneksi sentään täällä jokainen vuodenaika on kaunis ja aina on jotakin ihasteltavaa. Ei ehdi kyllästyä kun maisemat muuttuu jatkuvasti.
VastaaPoista